JANIN GENREVERTAILU, TUOTANTOPÄÄLLIKÖN NÄKÖKULMA

Elokuvat, jotka katsoin, olivat Raising Arizona ja Noin Seitsemän Veljestä. Raising Arizona on kuvattu suurelta osin Scottsdalen kaupungin lähiöissä. Amerikkalaisen jalkapallon otot Arizonan osavaltion Yliopiston kentällä, Sun Devil Stadionilla. Kohtaus, jossa Hi ja Eddie pakenevat Hi:n tekemän ryöstön jälkeen pitkin lähiön katuja dobermannit ja ammuskelevat poliisit perässä, on kuvattu Hallcraftin lähiössä. Joitakin kohtauksia on kuvattu mm. Arizonan Tempessä. Picnic-kohtaus on kuvattu Lost Dutchman State Parkissa, Arizonassa. Noin Seitsemän veljeksen metsä- ja maaseutukohtaukset on kuvattu Hauholla Hämeessä. Linnanherran linnaksi on lavastettu sekä Suomenlinna että Olavinlinna. Kohtauksissa tapahtumapaikat vaihtuvat jatkuvana virtana, joten kuvauksissa on pitänyt kuvata kronologisesti ajatellen koko käsikirjoituksen pituudelta jokaisessa kuvauspaikassa. Tuotannollisesti tämä on onnistunut kohtuullisen helposti, koska tapahtuma-aika, paikat ja roolihenkilöt pysyvät samanlaisina alusta loppuun. Raising Arizonan puvustus kattaa enimmäkseen tavallisen kadunmiehen farkkuja t-paitoineen, vankiasusteet ja poliisin univormuja. Lähteiden mukaan kuvauspaikkoina toimivat todellakin oikeat Arizonan maastot ja kaupungit eikä esim. Hollywoodin studioiden lavastetut lähiöt. Puvustuksessa Noin Seitsemässä Veljeksessä on pyritty mallintamaan Robin Hood-elokuvista tuttuja asuja. Miehet sukkahousuissa sekä Robin Hoodille tunnusomaisessa lakissa ja neidot uumalta kireissä, hameen osalta pallomaisissa, laajoissa mekoissa. Haasteita kuvauksissa on varmastikin tuonut eläinten saaminen toimimaan kuten ohjaaja haluaa. Noin Seitsemässä Veljeksessä käytettiin paljon hevosia, Raising Arizonassa eläinten käyttö jää muistaakseni doberman-koirien käyttöön takaa-ajokohtauksessa pitkin öisiä katuja ja taloja. Kuvausryhmän siirtyminen kalustoineen on varmasti ollut haastavaa niin USA:ssa kuin Suomessakin. Kummankin elokuvan kuvauspaikat sijaitsevat melko etäällä toisistaan. Raising Arizonan kohtaukset eri kuvauspaikoissa eivät liity niinkään toisiinsa, mutta Noin Seitsemän Veljeksen kohtauksissa on täytynyt pyrkiä saamaan katsojalle illuusio siitä, että linna ja miljöö on sama, vaikka kuvaukset on tehty täysin eri ympäristöissä. Jos Raising Arizonan pitäisi olla komediallinen elokuva, niin sitä en siitä löytänyt. Näyttelijäntyö jää valitettavan keskinkertaiseksi ja tarina kovin valjuksi. Näyttelijät tekevät joltiseenkin keskinkertaisen työn. Hauskuutta on pyritty saamaan osin pelkällä kovalla huutamisella, joka tuntuu olevan hivenen tunnusomaista amerikkalaisissa komedioissa, (vertaa esim. Delta-Jengi.) Sitä vastoin Noin Seitsemän Veljestä sisältää tuotantoryhmän ja näyttelijäkaartin, joka on erityisen kunnostautunut komedioiden tekemisessä. Joissakin arvioissa tätä elokuvaa on arvioitu Spede-tuotannon keskinkertaisuudeksi, mutta mielestäni tämä elokuva kuuluu ehdottomasti koko kotimaisen komediagenren huippuihin. Näyttelijöiden vuorosanat on kirjoitettu heille tunnusomaiseen muotoon. Roolitus on onnistunut mielestäni huomattavasti paremmin Noin Seitsemässä Veljeksessä. Musiikki elokuvissa eroaa täysin. Raising Arizonan musiikki ei jäänyt sen kummemmin mieleen ja koostui osin hajanaisista eri esittäjien kappaleista sekä traditionaalisista lauluista ja Beethovenin 9. sinfonian oodista ilolle. Noin Seitsemään Veljekseen Jaakko Salo sävelsi musiikin varta vasten. Elokuvassa pienessä roolissa on Danny, jonka esittämä Seitsemän kertaa seitsemän jäi yhtenä 60-luvun hittinä kotimaiseen musiikkistoriaan. Kappaleen sanat eroavat elokuvassa levytysversiosta, mutta yhtä kaikki, hitti oli valmis. Komedian tulisi mielestäni olla naurattava, tai ainakin hymyn nostattava. Valitettavasti Raising Arizonan katsominen pitkästytti ja ärsytti minua. Huumoria en siitä saanut irti juuri ollenkaan. Noin Seitsemän Veljeksen olen katsonut useamman kerran ja se jaksaa aina vain olla yhtä hauska.